Karnaistenkorvessa maailmaa paossa

Korona lopetti itseltäni kaikki lähiopetukset, sillä luonto- ja eräoppaan ammattitutkintoa on aika vaikea suorittaa netissä. Miltäs kuulostaisi puukon taonta netissä, survival-kurssi etäopiskeluna  tai vaikka vaellus virtuaalisesti? Olen onneksi ollut aika ahkera syksyllä, joten opintoviikkoja minulla on jo mukavasti eli niistä ei niin paljon tarvitse välittää. Toki opintoja on pitänyt laittaa eteenpäin. Olen kirjoittanut yrittäjyys ja tuotteistaminen -tutkinnon osien sepustuksia. Yrittäjyys on itselle erittäin vieras asia, joten ajattelin, että suorittamalla tämän tutkinnon osan, saan helpoiten ja väkisinkin oppia yrittäjyydestä. Yrittäjyys voisi olla mahdollista sivutoimisena ja siihen minulla  onkin joitakin ideoita, mutta niitä en tässä kerro, sillä ne ovat liikesalaisuuksia.

Olimme pari kuukautta autoton perhe ja meidän piti olla kauemminkin, mutta korona laittoi ostoihin kyytiä. Autottomuudessa oli haasteita erityisesti viisijäsenisen perheen ostosten tuonnissa, mutta sekin alkoi hiljalleen toimia. Lapsetkin oppivat tuomaan koulumatkoillaan ruokaa; se oli minusta hienoa. Meiltä menee hyvät yhteydet Turun keskustaan, mutta sivummalle pääsy oli haasteellista. Mieheni pyöräili joka päivä töihin ja lapset kulkivat bussilla tai pyörällä. Luontoretkeily jäi vain lähiympäristöön, sillä koiran kanssa ei pysty pyöräilemään tai Lulun pyöräilyn opetus on vielä alkutekijöissä. Jooga- ja jumppatunnit vaihtuivat olohuonevenyttelyyn ja kahta erillistä matkaa Turkuun ei jaksanut oikein tehdä, joten piti priorisoida menoja. Tuntui siltä, ettei voinut enää tietää, milloin aletaan rajoittaa julkista liikennettä ja toisaalta piti päästä myös auttamaan karanteenissa olevia vanhempia. Sen verran vaatimuksia asetimme, että auton pitää kulkea joko biokaasulla tai sähköllä ja tällä kertaa päädyimme kaasuautoon.

Auton ostettuamme olin kuin kevätlaitumelle päässyt lehmä eli aloin katsoa korkeintaan muutaman tunnin päässä olevia kohteita. Selailin Etelä-Suomen retkeilyopas -kirjaa, jossa oli monta vaihtoehtoa. Ystäväni asuu Lohjalla ja on aina kehunut, miten hieno luonto Lohjalla on. Se on myös ajallisesti runsaan tunnin päästä kotoamme.
Tästä oppaasta löytyy myös vähemmän tunnettuja retkeilykohteita.

Karnaistenkorvesta on hyvä kartta Lohjan nettisivustolla
Karnaistenkorpi sijaitsee Lohjalla ja siihen pääsee kätevästi autolla Lohjan ABC-myymälän kohdalta. Varmaan aika moni meistä on käynyt Karnaistenkorven alamaailmassa, sillä moottoritie menee tunnelissa tämän ulkoilualueen kohdalla.  Sanoinkin miehelleni, että nukuin telttayöni vain 50 metrin päästä moottoritiestä - siis maan alle 50 metriä. Moottoritien meteli ei häiritse pahasti; pientä suhinaa kuului, mutta paljon vähemmän kuin monessa muussa luontopaikassa. 

Karnaistenkorvessa menee kaksi eri luontopolkua, joiden yhteispituus on noin kahdeksan kilometriä. Polut ovat hyvin merkittyjä ja pitkospuut ovat hyvässä kunnossa. Perheen pienimmille on tehty 12- rastinen Karnaisten tarinapolku, jossa rasteja tehdään yhdessä Korvenväen haltijoiden kanssa. Tarinapolun rastit vaikuttivat tosi hauskoilta ja ehkä muutaman vuoden päästä tuonkin lohjalaisen kummipoikani tänne.
Myrskyjen aikaan en suosittelisi tänne menoa.

Sammalmättäiden alla taitaa asua Korvenväen haltijat.

Luonnossa on hauskoja yksityiskohtia. Tällaisen taideteoksen voisi myydä Kiasmaan.
Karnaistenkorven luonto on enimmäkseen tuoretta kangasmetsää, jonka pääpuulajina on kuusi. Metsä on kohtuullisen vanhaa ja  siihen ei ole tehty vähään aikaan metsänhoidollisia toimia. Myrskyjen jäljiltä maassa makaavat vanhat kuuset ja sammal peittää suurimman osan kenttäkerroksesta. Viisi minuuttia retkeilyä tässä metsässä ja olin rentoutunut. Laitoin kännykän pois päältä, jotta saan olla yhden vuorokauden ilman ahdistavia uutisia ja se auttoi. Silmä lepäsi vihreän eri väreissä, korva kuunteli puron kauniita säkeitä ja mieli rauhoittui onnellisena luonnon helmaan.

Karnaistenkorvesta löytyy myös kaksi pientä lampea, jonka rannalla laavupaikat sijaitsevat. Molemmissa laavupaikoissa on nuotiopaikat,  polttopuuta ja ulkokäymälä. Yövyimme ystäväni kanssa Sorvalammen laavun läheisyydessä. Tilanteesta johtuen en valikoinut laavuyöpymistä ja varalta otettiin vielä kaverin kanssa molemmat omat teltat. Sorvalammen laavu ei vaikuttanut muutenkaan kauhean hyvältä ajatellen yöpymistä. Laavu oli hieman huonossa kunnossa ja vähän likainen. Molemmat laavut sijaitsevat upeissa paikoissa lampien rannalla ja osaan kuvitella, että paikat ovat suosittuja kesäisin. Nyt saimme yöpyä siellä ihan kahdestaan.
Ahvenlammen laavulta on hienot näkymät lammelle.

Ahvenlampi

Kun saa teltan pystyyn retkellä, tulee aina turvallinen olo
- koti on valmiina seuraavaksi yöksi. Sorvalammen laavun läheisyydessä.

Sorvalampi ensimmäisenä päivänä

Yö oli pimeä. Tykkään aina ottaa mukaani kynttilöitä. Ne tuovat
tunnelmavalaistusta ja turvaa pimeyteen.

Sorvalammen laavu

Aamulla herätessä Sorvalampi olikin erinäköinen.
Ilta oli kaunis, tähdet loistivat kirkkaina heijastuen lammen pintaan ja kuusen neulaset kuiskuttelivat hiljaisesti. Oli ihana kömpiä omaan telttaan rauhallisin ja puhdistunein mielin. Yö oli  aika kylmä, mutta tarkenin hyvin talvimakuupussissa. Huomasin, että tärkeää on, että jalkaterät säilyvät lämpiminä, joten laitoin ensin villasukat ja siihen vielä päälle untuvatöpposet. Laitoin untuvatöppösiin kertakäyttöiset lämmittimet ja koko yön jalkani olivat lämpimät ja sen vuoksi olin minäkin.

Aamulla luonto oli erinäköinen, sillä lumihiutaleet olivat värjänneet maan valkoiseksi. Teltasta nouseminen kylmällä ei ole kovinkaan mukavaa ja heti pitää alkaa touhuamaan, ettei tule kylmä. Oli kiva tehdä aamutoimia rauhassa, sillä ei ollut aikatauluksia niinkuin koulun retkillä ja vaelluksilla. Kävelimme takaisin autoillemme ja olimme onnellisia, että olimme antaneet itsellemme ja mielellemme hetken levähtää. Luonto parantaa ja se on totuus. Tunnen itseni etuoikeutetuksi, että pääsen luontoon; kaikilla ei siihen ole mahdollisuutta. Yritän tämän karanteenin ajan mahdollisuuksien  mukaan mennä joka viikko yöretkelle luontoon - se on kannattava sijoitus, joka kasvattaa rutkasti korkoja.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Raision luontopolut, osa 1: Merellinen Raisio: Timalipolku, Temppelivuori, Uikkupolku

Raision luontopolut, osa 2: Pähkinäpolku ja Somersojan puronvarsilehto

Kevon kanjonin reitti ja vähän muutakin