Luontoninnun rinkassa

Olen esitellyt blogissani hienoja kohteita Lapissa, Pirkanmaalla ja ties missä, mutta oma kotikunta on jäänyt pahasti alakynteen. Olen aina paljon retkeillyt Raisiossa ja kulkenut kaikki luontopolut moneen kertaan, mutta vasta näin korona-aikaan silmäni ovat avautuneet, että läheltäkin löytyy todella kaunista  ja monipuolista luontoa. Luontoalueet eivät välttämättä ole isoja. Pienestäkin metsäalueesta voi löytyä suuria luonnon aarteita. Lähiretkeilyä on helppo ja halpa harrastaa. Siihen ei tarvitse välttämättä muita välineitä kuin omat jalat tai polkupyörän. Itsellä kyllä pitää aina olla mukana myös eväät. Mikä onkaan parasta kuin pysähtyä hetkeksi juomana lämmintä kaakaota kannon nokkaan ja ihmetellä maailman menoa. Ennen oli hienoa hehkuttaa pitkistä ulkomaanmatkoista jonnekin autiolle saarelle tai extreme-kokemuksista varjoliitäjänä. Nyt on aika muuttunut ja arvostamme kaunista, ainutlaatuista ja helposti lähestyttävää lähiluontoa. Raisiossa on monia luontopolkuja ja pä

Koronan vuoksi olen todellakin retkeillyt ja retkeillyt. Olen tehnyt päiväretkiä lähiseudulle ja yöretkiä vähän kauemmaksikin kuten käväisin Suodenniemellä ystäväni Kristiinan kanssa. Jokaisesta retkestä voisi varmasti kirjoittaa oman bloginsa, mutta sitten tästä blogin kirjoittamisesta menisi into, kuka ne edes jaksaisi lukea ja kaikkein tärkein: menisi aikaa luonnossa ololta ja retkeilyltä. Sitten kun olen kävellyt kaikki lähiseutuni luontopolut, aion kyllä tehdä niistä oman koosteblogin. Olen aina sanonut, että suunnitelmat ovat suunnitelmia ja ne voivat muuttua ja olen itse todella sopeutuvainen muutoksille. Juuri pääsiäisviikolla minun piti olla ystäväni Kristiinan kanssa Kiilopään lumihangilla työssäoppimassa. Päätimme Kristiinan kanssa, että teemme sitten jotain muuta. Hän oli ennen käynyt Joutsijärvellä ja kehui kovasti luontoa. Näissä opinnoissa on ollut hienoa, että melkein aina löytyy retkiseuraa. Nytkin hiljalleen ryhmämme kasvoi toisella Kristiinalla, Heidillä j