Opasharjoittelijana Kiilopäällä kaamoksen väreissä

Ystäväni toivotti ennen Kiilopäälle lähtöä: Hyvää matkaa valoon.  Pohjoisessahan on kaamos, jolloin aurinko ei nouse yli kuukauteen. Siellä hämärän pimeässähän me elellään - niin ajattelin. Sain olla lähes kolme viikkoa työssäoppimassa Kiilopää Suomen Ladussa kaamoksen syleilyssä ja ihastuin sen pastellimaisen, sinisenpunertaviin, hämärtäviin väriin. Todellista pimeyttä ei ollut koko aikana; jopa yöllä näki kulkea ilman lamppua. Yölliset retket olivatkin jännittävimpiä tähtitaivaan ja revontulten viitoittaessa polkua. Ystäväni toivotus piti siis paikkansa, sillä Etelä-Suomen musta talvi on oikeasti pimeä ja väritön. Saapuessani Kiilopään pihalle minulla meinasi tulla itku, sillä siellä oli niin kaunista. Luontoäiti oli vetänyt lumipeiton korvilleen ja lumen kiteistä heijastui erilaisia valoja. Kulkiessani tuntureiden laella nautin kaamoksen tuomasta hiljaisuudesta ja sisäänpäinkääntyneisyydestä. Kaamos antaa luvan olla rauhallisesti, sillä valoisaa aikaa oli noin neljä tuntia. Loppupäivä olikin tunnelmallista hämärän hyssyttelyä.

Kiilopää Suomen Latu sijaitsee Kiilopää-tunturin juurella ja on portti Urho Kekkosen kansallispuistoon. Päärakennukselta lähtee useita hiihto-, lumikenkä- ja maastopyöräreittejä, joista osa on valaistuja. Luonto on aivan vieressä; sopuli pyrki pakoon pääoven edessä ja riekot tepastelivat takapihalla. Kiilopää on pieni, hiljainen paikka, jossa voi illalla rauhoittua lempeän savusaunan löylyissä. Juuri kaiken tämän takia halusin Kiilopäälle työssäoppimaan. Halusin myös jotain muuta kokemusta kuin kaupallisten yritysten turistien rahan lypsyyn tarkoitetuista eräretkistä. Työssäoppimiseni oli todella monipuolinen: olin  mukana retkillä, siivoamassa lumikirkkoa, valikoimassa vuokraamossa oikeita suksia ja järjestämässä jouluohjelmaa.

Kiilopäällä lumi-ukotkin heräävät eloon.

Jouluna koristelimme asiakkaiden kanssa joulukuusen, leivoimme pipareita ja lauloimme joululauluja. Joulupukkikin ehti tulla vierailemaan poron kanssa.

Hauskimpia ja rankimpia siivouksiani: lumikirkon puhdistus joulumessua varten.

Kiilopäällä järjestetään lähes joka päivä erilaisia opastettuja retkiä. Kaikki oppaat toimivat vapaaehtoispohjalta ja vaatimuksena on vähintään Suomen Ladun opaskurssin suorittaminen tai vastaavat tiedot. Palkkioksi saa katon pään päälle, erinomaista ruokaa sekä pienet kulukorvaukset. Opas tulee  yleensä  yhdeksi tai kahdeksi viikoksi kerrallaan ja oppaita koordinoi päätoiminen liikuntapalvelupäällikkö. Oppaita auttavat opasharjoittelijat, jotka ovat yleensä luonto- ja eräopasopiskelijoita kuten minäkin. Koska olin siellä joulun aikana, oppaita oli normaalia enemmän ja koin sen vahvuudeksi. Minusta oli hieno seurata erilaisia, persoonallisia tapoja kertoa asioista, suunnitella reittejä ja keskustella asiakkaiden kanssa. Jokainen sai olla juuri sellainen kuin on: siitä minä pidin ja toteutin sitä myös omalla kohdallani. Olen aina ollut kiinnostunut tapaamaan uusia ihmisiä ja kuulemaan heidän tarinoitaan. Kiilopäältä lähtiessäni olinkin monta uutta ystävää rikkaampi.

Niina - your guide. How can I help you?

Kiilopäällä on huollettuja maastopyöräreittejä useita kymmeniä kilometrejä. Eka kerta maastopyörällä ja hyvin meni - varsinkin kun oli sähköpyörä :).

Hienointa oppaana olemisessa, että sai olla valoisan ajan ulkona ja nauttia kaamoksen väreistä.

Suurin osa asiakkaista oli keskieurooppalaisia ja työkielenä oli englanti. Englannin lisäksi yritin viihdyttää asiakkaita puhumalla heidän omaa kieltänsä: saksaa, espanjaa, hollantia, venäjää ja jopa muutamaa sanaa koreaa. Monet asiakkaat olivat koko viikon ja osallistuivat useammille retkille, joten joistakin heistä tuli läheisiä. Sain jopa kutsun tulla kyläilemään Saksaan. Oli mielenkiintoista ja haastavaa opettaa  aikuisia hiihtämään ensimmäistä kertaa elämässään, kannustaa eteenpäin 70-vuotiasta ranskalaista rouvaa kohti Kiilopään huippua ja yllyttää lettuillassa asiakkaita lettujen syöntikilpailuun - voitto meni viidellä letulla Hollantiin ja Espanjaan. Yksi oppaan tärkeimmistä taidoista onkin vuorovaikutustaidot. Jokaisen asiakkaan tulee kokea itsensä tärkeäksi ja huomioiduksi. Kun tuntee asiakkaansa hyvin, on helpompi huomata jo etukäteen mahdolliset haasteet ja ongelmatilanteet. Haasteita näinä viikkoina oli lähinnä vain se, että kaikilla asiakkailla ei  ollut riittävästi kuntoa ja taitoa edetä koko reittiä tai vauhti oli erittäin hidas. Retkillä oli mukana aina useampia oppaita, joten tarvittaessa  pystyimme kääntymään takaisin osan porukan kanssa. Retkillä mentiin aina hitaimman mukaan. Oppaalla onkin tärkeää olla silmät selässä eli koko ajan tarkkailla, että ryhmä pysyisi kasassa, ettei kenellekään tule sellaista oloa, että häntä odotetaan koko ajan.

Ehkä ei olisi pitänyt nousta tunturiin, sillä selvästikin minuun iski paha tauti. Kiilopää taitaa olla todellinen parantola tähän tautiin monelle.  Jotta tautini pysyisi kurissa, olen varma, että palaan takaisin Kiilopäälle.

"Älä nouse tunturille,
nousu hengen salpaa.
Maisemien mahtavuus
jo pyörryttämään alkaa.

Jos sie siellä kerran käyt
niin unhottaa et saata
täyellistä hiljaisuutta
tunturien maata.

Kun sie tule etelään
ei sua  tunne kukkaan
lupsakkuus ja lapinhulluus
ne lähteneet on mukkaan." (Tekijä tuntematon)

# Kiilopää # kiilopaaguides # suomenlatukiilopää #urhokekkosenkansallispuisto